Teaching presence and regulation in an electronic portfolio
1. Introduction
Johdantoluku on pitkä. Sen alkuosassa esitellään lyhyesti peruskäsitteet. Muut käsitteet avataan laajemmin johdantoluvun edetessä. Kirjoittajat luovat tarkoituksen mukaisen katsauksen aikaisempiin ja viime aikaisiin aihepiiriä koskeviin tutkimuksiin, mutta niiden esittely jää lyhyeksi. Kuitenkin kirjoittajat kuvaavat lukijalle verkko-ohjauksen teorian kehitystä, sen eri korostuksia ja yhteenvetona nostavat kirjallisuukatsauksessaan metakognition ja tiedon rakentamisen keskeisimmiksi tavoitteiksi pyritäänpä niinhin verkko-ohjauksessa itseohjautuvuuden tai yhteisöllisen oppimisen menetelmin. Kirjoittajat, kirjallisuuteen tukeutuen myös esittävät kriittisiä näkökulmia verkko-ohjauksen laadusta ja vaikutuksista. He esittävät, että verkko-ohjaukseen tarkasti ja huolellisesti suunnitelluista ohjelmista huolimatta, opiskelijoiden tiedonrakentamisen taidot ovat jääneet laihoiksi eivätkä opiskelijat ole tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen. Kirjoittajat ovat huomanneet syvemmän tutkimuksen alalta puuttuvan ja se lienee yksi motiivi tähän tutkimukseen.
Tutkimusaihe esitellään ja rajataan otsikon mukaisesti, mutta se tahdään pelkästään aikaisempiin tutkimusläteisiin tukeutuen. Oman tukimuksen osuus ei tule johdantokappaleessa esille ollenkaan. Esille ei tule myöskään tutkimuksen tarkoitus, hypoteesit eikä tutkimuksen mahdollinen yhteiskunnallinen merkitys.
2. Materials and Methods
Tutkimuksen tarkoitus ja menetelmät esitellään lyhyesti, mutta selkeästi. Tutkimuksen otanta, kaksi pientä opiskelijaryhmää (N=15), esitellään riittävästi. Kirjoittajat kuvaavat selkeästi kumpaakin ryhmää koskevat tutkimusasetelmat. Tarkoitus oli selvittää tukeeko opettajan vain toiselle ryhmälle antama transfolio-ohjaus opiskelijan opiskelutehtävää?
Kirjoittajat kuvaavat täsmällisesti ja lähteisiin tukeutuen tutkimukseen osallistujat, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen kulun. Luvun väliotsikointi auttaa lukijaa hahmottamaan raportoinnin ydinasiat ja väliotsikoinnista johtuen tekstiin on helppo palata. Tutkijat tuovat esiin tutkimuksen kulun monimutkaisuuden, mikä ohjasi heitä analysointityössään erityisesti huolehtimaan metodologisesta tarkkuudesta. Tarkkuus tulee tässä luvussa hyvin esille tekstin jäsentelynä. Esimerkiksi tutkimuksen kulun eri vaiheet ja kategoriat on numeroitu. Tämä selkeyttää esitystä. Ohjauskategorioden kuvaukset ovat pitkiä, mutta usein tarvitaan riittävä luonnehdinta arvioitavan kategorian sisällön ymmärtämiseksi. Aina kuvaukset eivät avaudu kunnolla. Mitä tarkoittaa esim. ”tehtävän suorittamisen kannalta välttämättömät resurssit”?
3. Results
Luku Tulokset on varsin lyhyt. Tulokset on esitelty taulukkomuodossa ryhmäkohtaisina prosenttijakautumina, vaikka tutkimusmenetelmien piti olla myös laadullisia. Taulukkomuoto kuitenkin jäsentää tutkimustulokset helpoksi lukea. Keskeisimmät tulokset avataan myös sanallisesti kummankin ryhmän osalta, ja niitä tekijät lyhyesti tässäkin yhteydessä pohtivat.
4. Conclusion
Tässä luvussa tutkijat vetävät napakasti yhteen keskeisimmät huomionsa ja päätelmänsä tutkimustuloksistaan. He erittelevät lyhyesti e-ohjauksen esteitä, asettavat e-portfolion hyvän, kommunikoinnin mahdollistavan työkalun asemaan ja tutkimustulostensa mukaisesti korostavat opettajan ohjaavan läsnäolon merkitystä. Muutamia muitakin tärkeitä näkökohtia kirjoittajat esittävät, mutta ne jäävät pintatason huomioiksi. Tutkijat eivät syvätasoisesti pohdi kysymystä, miksi opettajan ohjaava läsnäolo on tärkeää, mikä läsnäolon dynamiikka on?
5. Discussion
Tässä luvussa kirjoittajat pohdiskelevat keskeisiä tutkimuksensa tuloksia eritellen niitä hyvin. Ryhmien vertailu on nostanut voimakkaasti esiin opettajan ohjauksen merkityksen opiskelua parantavana tekijänä. Tämä tulos ja tutkimusvaiheen aikana saadut kokemukset saavat kirjoittajat tuomaan ansiokkaasti esiin tärkeitä e-portfolion rakenteen ja sisällön kehittämiseen liittyviä asioita. Vaikka he eivät esitä suoria malleja, ovat sellaiset portfolion ominaisuudet kuten spiraalimaisesti ja päämäärätietoisesti etenevä asteittainen ohjausmalli, ohjauksen läpinäkyvyys, opiskelijalähtöisyys ja intuitiivisuus erinomaisia rakennustarpeita uusia malleja suunniteltaessa. Nämä havainnot ovat otokseltaan suppean tutkimuksen parasta antia ja toivoisi niitä pohdiskeltavan laajemminkin verkko-ohjausta kehittelevisä piireissä. Olisi ollut hyvä, jos tutkijat olisivat voineet edes hieman valottaa ohjauksen vaikutuksia opiskelijoiden motivaatioon ja opiskelijatyytyväisyyteen. Sitähän he peräänkuuluttivat johdantoluvun lopussa.
6. Title
Otsikointi onnistuu kuvaamaan artikkelin sisältöjä. Väliotsikointi täsmentää sopivasti sisältöä ja ohjaa lukijaa hakemaan tietoa sieltä.
7. Abstract
Abstrakti on erittäin tiivis ja kertoo olennaisimman tutkimuksesta. Avainsanalistassa jään ihmettelemään avainsanaa ’online teacher and learning processes’. Tekstissä se on muodossa ’online teaching-learning prosesses’ mikä kuvaa asiaa hieman eri tavalla.
8. Final Analysis
List the three most important IMPROVEMENTS that are needed.
1. Tutkimuksen kannalta keskeisimmät luvut Discussion ja Conclusion ovat artikkelin lyhimmät. Olisiko tuloksista voinut saada tietoa esim. ohjauksen laatdusta ja pätevyydestä sekä opiskelijoiden kokemuksia saamastaan ohjauksesta? Tutkimusmenetelmistä päätellen olisi.
2. Johdantolukua voisi tiivistää.
3. Kieliasua pitäisi parantaa.
4. Artikkelista ei käy selville tutkijoiden oppiarvot, asemat yliopistoidensa tiedeyhteisössä eikä kokemus tutkijoina.
List the three most important STRENGHTS of this paper, which should not be lost in the process of revision.
1. Artikkelista lukija saa vaikutelman, että tutkijat ovat syvällisesti perehtyneet ja työskennelleet aiheeseensa parissa.
2. Käsitteiden määritteleminen on vahvaa.
3. E-portfolion laadullis-rakenteelliset ajatukset ovat hyviä ja niitä esitellään monipuolisesti.
WRITING STYLE and LANGUAGE
Kirjoitustyyli vaihtelee artikkelin kohdasta riippuen. Kun tekijät tukeutuvat kirjallisuuteen ja aikaisempiin tutkimuksiin on tyyli kankeaa ja vaikeaselkoista. Tämä johtuu loputtoman pitkistä lauseista. Harvinaisia eivät ole 50-60 sanan virkkeet. Niissä asiasisältö puuroutuu ja syy-seuraussuhteita on työlästä ymmärtää. Tällaisia virkehirviöitä tulisi vältää. Kun tutkijat kirjoittavat omaa tekstiä, kieli sujuvoituu ja lauseet ainakin hieman lyhenevät ja täsmällisemmin ilmaisevat ydinasioita. Tekstin luettavuus ja ymmärrettävyys paranee.
In my view this paper should be placed in the following category:
ACCEPT: publish as it is
ACCEPT: but in of need further work as indicated in this review
REVISE AND RESUBMIT: in need of major changes as indicated in this review
REJECT: for reasons indicated in this review
Reviewer’s Comments
palmati 
Hei!
Arviointisi on rakenteeltaan selkeä, helposti luettava ja siitä löytyy myös kaikkien vaadittujen/ohjeistettujen osien arvioinnit. Mielestäni perustelet havaintosi hyvin ja nostat esiin hyviä kysymyksiä.
Johdantoluku on pitkä, koska sen tarkoitus on luoda tutkimuksen teoreettinen pohja. Tosin kyseisen artikkelin kohdalla on totta, että johdantoa olisi voinut napakoittaa.Teet kirjoittajien näkökulmasta ensiarvoisen tärkeän huomion siitä, mite johdannosta puuttuu kokonaan oman tutkimuksen tavoitteiden ja tarkoituksen esittely. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, etteivät kirjoittajat ole tuoneet tarpeeksi selkeästi tutkimuksen tarkoitusta, tutkimuskysymyksiä tai tutkimuksen tarvetta. Tämä on hyvä havainto!
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että teksti oli paikoittain vaikeaa, joka johtui pitkistä lauserakenteista. Tämän kaltainen huomio on hyvä tuoda kirjoittajille esille, sillä se parantaa tekstin ymmärrettävyyttä huomattavasti.
Taulukkomuotoinen tuloksien esittäminen ei vähennä laadullisen tutkimuksen painoarvoa tai saa sitä jotenkin määrälliseksi. Monissa lehdissä tuloksissa vaaditaan selkeyttäviä taulukoita ja ne ovat myös tieteelliselle tekstille hyvin tyypillinen tapa kiteyttää haluttu sanoma; ”yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa”. Kaiken kaikkiaan olet nostanut esiin hyviä vahvuuksia ja aiheellisia heikkouksia, joista kirjoittajat saisivat varmasti paljon hyötyä työstäessään artikkelia vielä eteenpäin.
Mikä olisi lopullinen arvio artikkelille? Hyväksytäänkö julkaistavaksi suoraan vai vaatiiko teksti muokkauksia?
Elina
Nostat esiin hyviä tarkentavia kysymyksiä, jotka ovat juuri sen kaltaista palautetta, josta kirjoittajien on helppo saada kiinni. Hienoa!
Kiitos palautteesta. Tehtävä oli vaikea ja haastava ja välillä meinasi usko loppua kesken. Teksti vaatisi jonkin verran muutoksia luettavuuden suhteen ennen kaikkea. Ilmaisua tulisi kautta linjan selkeyttää. Tämä johtaisi lyhyempiin virkkeisiin eli täsmällisempään ja ymmärrettävämpään kieleen. Uusi oikoluku kannattaisi tehdä.
Hyväksyn rakentavan ja kannustavan palautteesi .