Tästä alkaa uusi hyppy minulle ennestään vähemmän tunnettuun maailmaan – valokuvien päiväkirjamaiseen käyttöön. Vaikuttaa mielenkiintoiselta ja haastavalta retkeltä. Haasteelliselta sikäli, että ottamieni kuvien tulee liittyä kurssin artikkeleihin. Mielenkiintoiselta siksi, että on itsellekin kiintoisaa nähdä millaisia päiväkirjamerkintöjä alkaa syntyä ja millaisia reflektioita muut kurssiystävät visualisoivat ja kirjoittavat. Retkelle siis.
Referaatti perustuu Carita Kiilin ja Marita Mäkisen artikkeliin Akateemiset tekstitaidot ja niiden ohjaaminen yliopistossa.
http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/66174/akateemiset_tekstitaidot_2011.pdf?sequence=1
Akateemisissa opinnoissa menestyäkseen opiskelijan on riittävästi hallittava tekstitaidollisia valmiuksia (literacy). Tässä artikkelissa tekstitaidoilla tarkoitetaan tieteenalakohtaisia tieteellisen tekstin lukemis- ja kirjoittamistaitoja, kriittisen ajattelun taitoja, akateemisia suullisia ja kirjallisia keskustelutaitoja ja TVT-taitoja sekä motivaatiota tiedonhankintaan ja tuottamiseen. Tekstitaidot ymmärretään olennaisina välineinä kartuttaa asiantuntemusta. Tällöin niillä on huomattavaa yhteiskunnallista ja työelämämerkitystä opintojen jälkeen. Välittöminä, opiskelun aikaisina tekstitaidollisina tavoitteina nähdään myös valmius opiskella, tehdä tutkimusta sekä viestiä uutta tietoa ja saatuja tutkimustuloksia.
Miten tekstitaitoja opitaan?
Aloittaessaan yliopisto-opintojaan opiskelijalla ei yleensä ole sellaisia tekstitaitoja, joita akateeminen opiskelu edellyttää. Yleisesti tekstitaitoja opitaan opintojen alkuun sijoitetuilla orientoivilla tekstitaitokursseilla, mutta erityisesti, kun muut tieteenalakohtaiset sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät (opintotehtävät, kurssit yms.) alkavat. Ne vaikuttavat kaikissa erilaisissa opiskelutilanteissa, jolloin opiskelija omaksuu käytettävää käsitteistöä ja oppii vähitellen tiedeyhteisönsä kielen. Opintojen alkuvaiheessa tekstitaidoissa on ennen kaikkea kyse opiskelijan sosialisaatioprosessista, jonka aikana hän omaksuu ymmärtävän tieteellisen kielitaidon. Vähitellen tekstitaidot laajentuvat käsittämään lukemisessa, kirjoittamisessa ja keskustelussa tarvittavat kognitiiviset taidot laajentuen aikaa myöten käsittämään oman tieteenalan ymmärtämistä historiallisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta ja institutionaalisesta näkökulmasta.
Artikkelin kirjoittajat esittelevät laatimansa akateemisten tekstitaitojen mallin. Malli tarkastelee tekstitaitoja sosio-kulttuurisesta näkökulmasta. Tämä tarkoittaa sitä, miten tekstitaidot liittyvät yliopistoyhteisön tekstikäytänteisiin. Tekstitaidoilla tarkoitetaan akateemisen lukemisen, kirjoittamisen ja keskustelun hallintaa ja tekstikäytänteillä tarkoitetaan kuinka näitä taitoja käytetään eri konteksteissa.
Mallissa (Kiili & Mäkinen) yliopisto-opiskelijoiden akateemiset tekstitaidot koostuvat 1) tieteenalakohtaisista, 2) argumentatiivisista, 3) tieto- ja viestintäteknisistä, 4) yhteisöllisistä ja 5) innovatiivisista tekstitaidoista.
Tieteenalakohtaiset tekstitaidot
Tieteenalakohtaisilla tekstitaidoilla tarkoitetaan eri tieteenaloille ominaisten kielenkäyttötapojen, diskurssien, metodien ja päättelytaitojen hallintaa. Näiden hallinnan oppiminen on olennaista yliopisto-opinnoissa menestymiselle ja asiantuntijaksi kasvamiselle. Opiskelijan on tärkeää omaksua tieteenalalle tyypillinen tapa ajatella. Tästä aiheutuu helposti, että toisen tieteenalojen ymmärtäminen voi olla haasteellista, varsinkin kun työskennellään monitieteellisissä yhteisöissä. Koska tieteenalakohtaiset tekstitaidot ovat keskeisiä asiantuntijaksi kehittymisessä, tulee korkeakoulujen tehostaa tekstitaitojen pedagogiikkaa niin opetussuunnitelman kuin opetuksenkin tasolla.
Argumentatiiviset tekstitaidot
Argumentatiivisilla tekstitaidoilla tarkoitetaan kykyä muodostaa selkeitä väitteitä niin kirjallisesti kuin keskustelussa, niiden perustelemista ja arviointia ja johtopäätösten tekemistä. Argumentointi liittyy kiinteästi kielen käyttöön: lukemiseen, kirjoittamiseen, keskusteluun ja kriittiseen ajatteluun. Lukiessaan tieteellisiä tekstejä opiskelijan tulisi pystyä kriittisesti arvioimaan tekstin esittämiä tietoja ja väitteitä. Tieteellinen kirjoittaminen pyrkii johdonmukaiseen, useisiin lähteisiin tukeutuvaan aiheen käsittelyyn ja synteesiin. Opinnäytetöissä tekstitaitoa on aiheen valinnan, teoreettisen lähestymistavan ja käytettyjen menetelmien perusteleminen. Keskusteluissa argumentatiivisia tekstitaitoja tarvitaan punnitsemaan esille nousevia näkökulmia ja muodostamaan omia perusteltuja vastineita akateemiseen dialogiin. Argumentatiiviset tekstitaidot perustuvat laajaan oman tieteenalan perehtyneisyyteen ja kriittiseen ajatteluun. Kriittinen ajattelu on taitoa huomioida vaihtoehtoisia näkemyksiä ja muokata omaa ajatteluaa arvioimalla argumentteja ja kehittelemällä vasta-argumentteja sekä muodostamalla informaatiosta synteesejä. Tällaiset taidot ovat monimutkaisia ja vaikeasti hallittavia ja vaativat aikaa ja määrätietoista jatkuvaa opiskelua sekä aktiivista keskusteluun osallistumista. Ei siis ole ihme, että tutkimuksissa on tullut esiin, etteivät opiskelijat ole kovin hyviä argumentoijia. Onko yliopistopedagogiikka edes tehtävänsä tasolla tämän tekstitaidon opettamisessa?
Tieto- ja viestintätekniset tekstitaidot
Internet ja digitaaliset, monimediaiset toimintaympäristöt ovat tietoyhteiskunnan toimintaa määritteleviä tekijöitä. Ne muuttavat lukemisen, kirjoittamisen ja vuorovaikutuksen käytänteitä, jolloin em. ympäristöjen hallinta on edellytys täysipainoiselle toimimiselle tietoyhteiskunnassa. Työ siirtyy enenevässä määrin verkkoympäristöihin, jolloin verkossa tapahtuva yhteisöllinen ongelmanratkaisu on uusi käytänne, joka työntekijän on hallittava. Muut tieto- ja viestintätekniset tekstitaidot liittyvät tiedonhakuun, sen hallintaan ja integroimiseen sekä sen kriittiseen arvioimiseen ja luomiseen.
Vaikka nykyinen opiskelijasukupolvi kuuluukin ns. diginatiiveihin, on heidän tietoteknisissä valmiuksissaan tutkimusten mukaan suuriakin eroja. Vain pieni osa opiskelijoista hyödyntää edistyneempää teknologiaa. Teknologiaa osataan käyttää tiedon hankkimiseen ja sosiaaliseen verkottumiseen, mutta suhtautuminen löydettyyn informaatioon on melko kritiikitöntä. Tiedon jakamiseen ja luomiseen verkon mahdollisuuksia käytetään vähemmän.
Yhteisölliset tekstitaidot
Yhteisöllisillä tekstitaidoilla tarkoitetaan yhteisöllistä tiedon ymmärtämistä ja rakentamista. Opiskelijat tällöin pienissä ryhmissä (esim. lukupiirit) harjoittelevat analysoimaan lukemaansa tekstiä, pohtivat sitä kriittisesti ja esimerkiksi laativat yhteisen arvion lukemastaan. Tämä harjaannuttaa opiskelijoita yhteiseen tuottavaan toimintaan, jossa tarvitaan ongelmien ratkaisutaitoja, selitysten pohtimista ja yhteisistä toimintatavoista päättämistä. Tieto on yhdessä tuotettua kielellistä ja kognitiivista toimintaa, johon yhdistyy sosiaalisten käytänteiden harjoittelu ja hallinta, mikä vastaa nykykäsitystä asiantuntijuudesta yhteisön ominaisuutena.
Luken ja Freebodyn (1999) esittelemässä yhteisöllisiä tekstitaitoja harjaannuttavassa mallissa opiskelijat tutustuvat oman tieteenalansa tekstikäytänteisiin. Mallissa opiskelijat yhdessä selvittävät tekstin rakennetta ja etenemisen logiikkaa (coding practicies) pohtivat tekstin sisältöä ja merkitystä (text-meaninig practicies), miettivät tekstin tehtävää ja käyttötarkoitusta (pragmatic practicies) ja analysoivat tekstiä kriittisesti (critical practicies).
Innovatiiviset tekstitaidot
Innovatiiviset tekstitaitovaatimukset perustuvat kahteen tekijään: yliopistojen tehtävään tuottaa uutta tietoa ja talouden vaatimuksiin, joissa talouden tärkeimmäksi resurssiksi on nostettu tieto ja elinikäinen oppiminen. Puhutaan tietointensiivisestä taloudesta, jonka keskeisimmät tekijät ovat luovuus, yhteistyö ja viestintä. Talous tarvitsee uusiutuvaa ja uutta tietoa sekä luovuutta uudenlaisten käytänteiden (innovaatioiden) luomiseksi. Innovatiivisiin tekstitaitoihin kuuluvat informaation joustava hyödyntäminen, käytännöllinen, joustava ajattelu ja elinikäinen oppiminen. Näiden taitojen avulla tavoitellaan monimutkaisten ongelmien ratkaisemista ja uuden keksimistä ja tuottamista. Haasteellista innovatiivisuudessa on kehittää ympäristöjä niin emotionaalisesti kuin kulttuurisesti luovuuden mahdollistavaksi toiminnaksi.
Tekstitaitojen opetus yliopistossa
Akateemisten tekstitaitojen opetus suomalaisissa yliopistoissa on järjestetty vaihtelevasti. Yhteistä näyttää olevan, että tekstitaitojen opetus keskittyy opintojen alku- ja loppuvaiheeseen. Tekstitaitojen integroimista sisältöopintoihin opintojen keston ajaksi ei ole toteutettu. Systemaattisuus ja suunnitelmallisuus puuttuvat eikä akateemisten tekstitaitojen merkitystä tieteenalan ajattelutavan oppimisen tai asiantuntijaksi kehittymisen näkökulmasta ole yliopistopedagogiikassa kaikilta osin täysin oivallettu. Erilaisia kokeiluja niin koti- kuin ulkomailla on sentään ollut. Niissä on huomioitu nykyinen voimakas yhteisöllisyyden vaatimus ja asiantuntijuuden yhteisöllinen aspekti. Opiskelijapalautteen perusteella akateemisten tekstitaitojen ohjaamiseen on tarvetta.
palmati 