Olipahan kerta, tämä TEL2-kurssin keskimmäinen osio ja lähitapaaminen. Puolet luento ja työskentelyajasta meni hukkaan kuunnellessamme vierailevia luennoitsijoita. Hyviä luennoitsijoita he olivat, aiheetkin kiinnostavia, mutta meidän teemamme kannalta luennot eivät vastanneet ainakaan minun odotuksiani. Lopulta meille jäi vain rippeet aikaa keskustella koulusta yhteiskunnassa. Toki Mikhaili Fominychin luennossa Web-based technology rivien välissä esiin virtuaalimaailman vaikutuksia käyttäjille ja laajemminkin yhteiskuntaan. Niitä si llä väistämättä täytyy olla, kun esim. Second Lifea käyttää 22 miljoonaa ihmistä kuukausittain. Kuitenkin se jäi etupäässä tämän teknologian kehityskatsaukseksi ja muutamaksi sovellusmahdollisuuden esittelyksi koulutuksessa.
Kasvatussosiologi Nada Turnsek esitteli kotimaataan Sloveniaa laajasti eri näkökulmista. Suurimman osan kuullusta olisi voinut poimia wikipedian sivuilta. Vasta luennon loppuosassa hän käsitteli yhteiskunnallisia vaikutuksia mm. koulutukseen ja muutoksia kommunistihallinnon kaaduttua Jugoslaviassa Slovenian itsenäistyttyä vuonna 1991. Nopeissa muutoksissa ja uusien mahdollisuuksien aukeamisissa on omat riskinsä. Niin kävi Sloveniassakin. Esimerkiski hallittu muutos koulutuksen uudelleen järjestämiseksi koki huomattavia vaikeuksia. Tästä oli syntymässä keskutelua, mutta aika loppui kesken. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla Turnsekin analyysiä tehtyjen koulutuspoliittisten valintojen syistä ja seurauksista ja luodata sitä suomalaisen systeemin onnistumisiin ja kipupisteisiin sekä pohtia porukalla globaalin verkostoitumisen vaikutuksia kummankin maan koulutuspolitiikkaan.
Internet on muuttanut ja muuttaa yhteiskunnat. Tämä perustuu siihen, että valta on siirtynyt globaaleihin verkkoihin ja valtaapitävien tarkoituksena on vaikuttaa ja vallata ihmisten tajunta. Internetissä tämä tapahtuu aikaisempaa huomattavasti nopeammin ja tehokkaammin. Sosiologi Manuel Castells tiivisti informaatioyhteiskunnan ristiriidan globaalien verkostojen* ja uudenlaisten kansalaisliikkeiden, eräänlaisten protestiverkostojen välille. Voima on saanut vastavoimansa. Protestiverkostojen toiminta alkaa kyberavaruudessa eli netissä, se voimistuu nopeasti joukkoliikkeeksi ja muuntuu katujen urbaanissa maailmassa reaalielämän kansalaisaktiivisuudeksi. Tästä on viimevuosilta paljon esimerkkejä, kuten arabikevät ja Occupy-protestit. Vaikka protestiverkostoilla ei useinkaan ole selkeitä johtajia, niiden psykologinen merkitys on tunteiden kanavoinnissa ja toivon mahdollisuudessa. Ne voimaannuttvat ja rohkaisevat ihmisiä toimimaan.
Koulu, internetin ja globaaleiden verkostojen vaikutuspiirissä, elää voimakkaissa muutospaineissa. Olemme sopeutumassa informaatioaikaan. Oppimisympäristöt, oppimisen tavat ja kohteet ovat voimakkaasti keskusteluissa ja tutkimuksen kohteina. Muutoksen vauhti on niin nopea, ettei kenelläkään ole selkeää kuvaa millaisen yksilön tuleva yhteiskunta jäsenekseen tarvitsee. Tähän asti visiointi on perustunut yhteisiin arvoihin. Todennäköisesti niistä on nytkin lähdettävä ja ruvettava miettimään yhteisiä eurooppalaisia arvoja. Millaisten arvojen varaan eurooppalainen identiteetti voi rakentua? Castells pitää tällaisina arvoina demokratiaa, täystyöllisyyttä, hyvinvointivaltiota, ihmisoikeuksia ja monikulttuurisuutta. Upeita arvoja, joista jokainen sisältää lukuisia muita tärkeitä arvoja, mutta tavoitteina erittäin vaativia. Jos näissä ei onnistuta, tarjoaa internet pakopaikan, mutta hintana voi olla identiteetti, joka ei jää odottamaan oikeudenmukaisuuden toteutumista.
* Vahvin on pääoman ja mediabisneksen suurverkosto. Paljon valtaa on myös politiikan verkostolla, sotilas- ja turvallisuusverkostolla, tieteen ja teknologian verkostolla, kulttuurituotannon verkostolla ja kansainvälisen rikollisuuden verkostolla.
palmati 