Teema: Tietoyhteiskunta ja koulutus Referaatti n:o 2

TEL2-kurssi
Artikkeli: Patti M. Valkenburg, Jochen Peter, Online Communication Among Adolescents: An Integrated Model of Its Attraction, Opportunities, and Risks, Journal of Adolescent Health, Volume 48, Issue 2, February 2011, Pages 121-127, ISSN 1054-139X, 10.1016/j.jadohealth.2010.08.020.

Ei tästä referaattia tullut. Tuli jonkinlainen kömpelö, lyhennetty käännös. Mutta menköön näin.

Artikkelin kirjoittavat ovat huomanneet, että verkkokommunikointi on teini-ikäisten keskeisin sosiaalisen elämän muoto, ja sillä on vahva vaikutus heidän kehitykseensä. Tutkimus on tuonut esille sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Nuorten nettisuhteet ovat pinnallisia ja heillä on riski joutua nettikiusaamisen ja uhkailujen uhreiksi. Toisaalta on myös väitetty, että internet mahdollistaa tutkia omaa identiteettiä, löytää tietoa ja saada tukea omalle kehittymiselle ja löytää läheisiä ja merkityksellisiä ihmissuhteita.

Katsauksen tarkoituksena on selvittää, miten nettikommunikoinnin kolme piirrettä, mahdollisuus esiintyä nimettömänä, asynkronisuus ja saavutettavuus, vaikuttavat teini-ikäisten itseilmaisun ja itsensä esilletuomisen taitojen hallittavuuteen. Lisäksi kirjoittajat teoriaan perustuen esittävät, miten internetin virittämä itsensä esittely (self-presentation) ja itsensä ilmaisu (self-disclosure) selittävät online-kommunikoinnin viehätyksen ja vaikuttavuuden osuutta nuorten psykososiaaliseen kehitykseen: identiteetin kehittymiseen, intiimisuhteiden kehittymiseen ja seksuaalisuuteen.
Murrosikäisen tärkeimmät kolme kehitystehtävää liittyvät itsetuntemuksen, läheisyyden ja seksuaalisuuden kehittymiseen. Itsetuntemuksen (identity) kehitystehtävään kuuluu tietoisuus siitä kuka olen ja miksi haluan tulla. Läheisyyden (intimacy) kehittymiseen kuuluu tunne kyvystä ylläpitää ja hallita läheisiä ja merkityksellisiä, tunneperäisiä henkilökohtaisia suhteita muihin. Seksuaalisuuden (sexuality) kehittymisen murrosikävaiheeseen kuuluu seksuaaliseen haluun tutustuminen, oman seksuaalisen suuntautumisen määrittely ja hyväksyminen sekä oppiminen keskinäiseen sitoutumiseen, turvalliseen ja rehelliseen seksuaaliseen suhteeseen, jossa hyväksikäytetyksi tuleminen on luontaisesti pois suljettu.

Onnistuakseen näissä kolmessa kehitystehtävässä murrosiässä tulee oppia kaksi tärkeää taitoa: itsensä esittelyn ja itsensä ilmaisemisen taidot. Nämä taidot ovat yhteydessä keskenään, mutta ovat eri taitoja. Itsensä ilmaisemisessa on kyse valikoidusti itsen eri puolien ja ominaisuuksien esittelemisestä muille ja itseilmaisu voidaan määritellä itsen herkän ytimen intiimien puolien ja ominaisuuksien paljastamiseksi toiselle. Kanssakäymisissä toistensa kanssa murrosikäiset oppivat säätelemään itseilmaisua sen mukaan millaisia reaktioita saavat toisiltaan. Saatu palaute auttaa nuorta jäsentämään käyttäytymistään ja ohjaa persoonan kehitystä. Itseilmaisutaitojen oppiminen ei ainoastaan auta vahvistamaan tarkoituksenmukaista käyttäytymistä, kognitiota ja tunteita, vaan tuo myös esiin tukea antavan ystävyyden ja romanttisen ihmissuhteen vastavuoroisuuden.

Perinteisesti murrosikäiset oppivat itsensä esittelemistä ja itseilmaisua vertaisryhmissä ja ystävien kesken kasvotusten. Useat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että em. taitojen harjoittelu enenevässä määrin on siirtynyt internetiin. Nuorista noin 1/3 pitää netissä tapahtuvaa kohtaamista ja kommunikointia parempana kuin kasvotusten tapahtuvaa kohtaamista, kun puheenaiheet käsittelevät intiimejä, rakkauteen ja seksiin liittyviä asioita, joiden ilmaisussa monet kokevat häpeän tunteita ja olevansa ujoja. Nettikommunikoinnissa nuoria auttaa parempi itseilmaisun kontrolloitavuus. Tämä luo turvallisuuden tunnetta, joka mahdollistaa vapaamman vuorovaikutuksen kasvokkain tapahtuvaan vuorovaikutukseen verrattuna. Netissä on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa anonyymisti, asynkronisesti ja se on saavutettavissa milloin tahansa. Nämä kolme ominaisuutta rohkaisevat nuoria itsensä esittelemiseen ja itseilmaisuun.

Nimettömyys (anonymity)

Netissä nimettömästi toimimisen mahdollisuus vaikuttaa itsensä esittelyyn ja itseilmaisuun niin myönteisesti kuin kielteisesti. Kielteisiä vaikutuksia ovat minuuden ja vastuuntunnon tunteiden väheneminen. Nimettömyys vähentää huolta siitä, mitä toiset minusta ja itseni esittelystä ajattelevat. Hetken mielijohteesta toimiminen on todennäköisempää. Impulsiiviset reaktiot voivat johtaa aggressiivisiin ja loukkaaviin kommentteihin ja myös nettikiusaamiseen ja muuhun häirintään. Toisaalta nimettömänä ja kuvattomana esiintyminen netissä poistaa myös omaan ulkonäköön liittyviä estoja ja tämä saattaa helpottaa itsensä esittelemistä ja itseilmaisua ja mahdollistaa tulla sosiaalisesti hyväksytyksi.

Asynkronisuus (asynchronicity)

Asynkronisuus tarkoittaa nuoren mahdollisuutta harkita ja muuttaa kirjoittamaansa nettiviestiä ennen kuin päättä lähettää sen. Viestien hallittavuus on näin helpompaa kuin kasvokkain tapahtuvassa kommunikoinnissa. Asynkronisuudesta hyötyvät etenkin ujot, hiljaiset ja itsetunnoltaan heikommat nuoret sekä nuoret, jotka kokevat fyysisesti olevansa epäviehättäviä. Tekstisisältöjen muokkausmahdollisuus näyttää parantavan nuorten itsensä esittämisen ja itseilmaisun taitoja. Toisaalta ominaisuus mahdollistaa myös viestien räätälöinnin toisia loukkaaviksi.
Netin jatkuva saavutettavuus (accessibility)
Koskaan aikaisemmin ei nuorilla ole ollut netin kaltaista helppoa vuorovaikutus- ja tietolähdekanavaa. Murrosikäisten on yksinkertaista olla kontaktissa monenlaisten ryhmien kanssa ja kysyä ja jakaa tietoa ja mielipiteitä toisilleen. Kirjoittajat näkevät tämän hyvänä mahdollisuutena harjoitella, mutta myös kontrolloida itsenä esittämisen ja itseilmaisun taitoja. Tässäkin on nurja puolensa, koska sosiaalisen median keskustelupalstoilla on myös nimimerkkien suojassa henkilöitä, joiden tarkoitusperät ovat tuhoisia nuorten terveelle psykososiaaliselle kehitykselle.

Identiteetin kehitys

Perustuen internetissä oleviin laajoihin tutkimuslähteisiin kirjoittajat ovat löytäneet kaksi päänäkökulmaa identiteetin kehittymiselle: nuoren käsityksen minän/itsen selkeydestä (self-concept-clarity) ja itsetunto (self-esteem). Käsitys itsen selkeydestä tarkoittaa henkilön minästään muodostamien käsitysten ja mielipiteiden laajuutta, selkeyttä ja luotettavuutta sekä niiden sisäistä johdonmukaisuutta ja pysyvyyttä. Itsetunto on henkilön minäänsä kohdistamaa arviointia, jonka perusteella nuori arvottaa minäänsä suhtessa itseensä ja muihin.

Minä-käsityksen selkeys

Nettikommunikoinnin identiteetin kehitykselle aiheuttamien riskien tutkimus on tuottanut kaksi vastakkaista hypoteesia: minä-käsitykseen pirstaloivasti vaikuttava ja minä-käsitystä eheyttävä vaikutus. Pirstaloivasti vaikuttava hypoteesi lähtee siitä, että minä-käsitystä pirstaloi se helppous, jolla murrosikäisten persoonallisuuteen voidaan netissä vaikuttaa. Lisäksi monet mahdollisuudet uusiin kontakteihin voivat asettaa nuoren kohtaamaan ihmisiä ja ajatuksia, jotka voivat hajottaa heidän entisestään haurasta persoonallisuuttaan. Minä-käsitystä eheyttävä hypoteesi taas lähtee siiitä, että internet antaa murrosikäisille enemmän mahdollisuuksia olla vuorovaikutuksessa taustoiltaan erilaisten ihmisten kanssa. Tällainen laaja sosiaalisten taustojen kirjo antaisi virikkeitä minä-käsityksen selkeydelle ja vahvistaisi nuoren identiteettiä.
Kirjoittajat löysivät artekkeliaan varten kolme tutkimusta, joissa tutkittiin internetin vaikutuksia murrosikäisten minä-käsityksen selkeyteen. Tutkimusten lopputulos oli ratkaisematon. Kahdessa tutkimuksessa päädyttiin tulokseen, että internetin jatkuva käyttö nimettömyyteen yhdistettynä aiheutti minä-käsityksen epävakautta. Tarkempi monimuuttuja-analyysiin perustuva tutkimus kumosi tämän johtopäätöksen, kun tutkimusmalliin lisättiin uusia muuttujia, kuten yksinäisyys ja sosiaalinen ahdistuneisuus. Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että internetin käyttö ei sen paremmin edistä kuin estäkään nuorten minä-käsityksen selkeyden kehittymistä.

Itsetunto

Kaikki itsearvioinnin teoriat ovat yhtä mieltä siitä, että ihmisillä on yleismaailmallinen halu ylläpitää, parantaa ja suojella itsetuntoaan. Itsetunnon kaksi tärkeää ominaisuutta ovat oman toimintaympäristön ja toisten hyväksynnän kontrollointi. Online-viestintä saattaa murrosiässä edistää kumpaakin itsetunnon tekijää.
Useissa tieteellisissä tutkimuksissa on tutkittu nettikommunikoinnin vaikutusta itsetuntoon. Varsinkin niillä nuorilla, jotka pitävät kotisivuja ja blogia ja ovat mukana sosiaalisessa mediassa hallinnan ja kontrollin tunne voimistui ja kehitti itsetuntoa. Valkenburg, Peter ja Schouten (2006) raportoivat nettikommunikoinnin positiivisista vaikutuksista murrosikäisten itsetunnon kehittymiselle. He huomasivat, että mitä useammin nuoret käyttivät sosiaalista mediaa, sitä useammin heihin reagoitiin ja mitä useammin he saivat yhteydenottoja, sitä positiivisempia ne olivat. Nämä positiiviset palautteet johtivat itsetunnon kohoamiseen. Tutkimuksessa mukana olleista nuorista 7% sai nettiprofiilistaan kielteistä palautetta ja tämä laski heidän itsetuntoaan. Myös pakonomainen netin käyttö, kuten kyvyttömyys säädellä siellä vietettyä aikaa, vaikuttaa itsetuntoon heikentävästi.

Läheisyyden kehitys

Läheisyyden kehittymisen tutkimus on keskittynyt kahteen näkökulmaan: ystävyyden syntyyn ja ystävyyden laatuun. Nettikiusaaminen haittaa läheisyyden kehttymistä.

Ystävyyden synty
Tutkittaessa internetin vaikutusta läheisyyden kehityksessä on päädytty kahteen hypoteesiin: rikkaat rikastuvat-hypoteesiin ja sosiaalisen kompensaation hypoteesiin. Rikkaat rikastuvat-hypoteesin mukaan erityisesti ne murrosikäiset, joilla jo on hyvät sosiaaliset taidot hyötyvät internetin antamista mahdollisuuksista muodostaa ystävyyssuhteita. Sosiaalisen kompensaation hypoteesin mukaan etenkin yksinäiset ja sosiaalisesti ahdistuneet nuoret hyötyvät internetistä. Nettiviestinnän kontrolloitavuus auttaa näitä nuoria helpommin ilmaisemaan itseään, mikä auttaa ystävyyssuhteiden muodostumista. Kuitenkin on olemassa tutkimuksellista näyttöä siitä, että nämä nuoret käyttävät internetin tarjoamia mahdollisuuksia ystävystymiseen harvemmin kuin sosiaalisesti taitavat nuoret. Sosiaalisesti vähemmän taitavat murrosikäiset kuitenkin pitävät online-viestintää parempana vaihtoehtona kuin kasvokkain tapahtuvaa viestintää. He myös arvostavat viestinnän kontrolloitavuutta enemmän kuin sosiaalisesti taitavat nuoret. Tästä arvellaan johtuvan, että vaikka sosiaalisilta taidoiltaan heikommat nuoret suosivat nettiviestintää, he eivät välttämättä saa ystäviä.

Ystävyyssuhteen laatu
Ystävyyden laadun tutkimukset ovat keskittyneet kahden hypoteesin ympärille. Toinen, syrjäytymisen hypoteesi (displacement hypothesis)lähtee siitä, että online-kommunikaatio heikentää ystävyyden laatua, koska se vie ajan, joka voitaisiin viettää mielekkäämmin ystävien kanssa ilman nettiä. Hypoteesin mukaan nettikommunikointi nähdään pintapuolisina, heikkositeisinä suhteina, joista puuttuvat hellät tunteet ja sitoutuminen. Tästä syystä internet vähentää ystävyyden laadukkuutta murrosikäisten keskuudessa. Toinen, virikkeisyys hypoteesi (stimulation hypothesis) lähtee siitä, että runsas internetissä vietetty aika ylläpitää ja syventää ystävyyttä ja yhteenkuuluvuutta.

Tutkimuksissa virikkeisyys hypoteesi on saanut enemmän kannatusta kuin syrjäytymishypoteesi. Kuitenkin virikkeisyys hypoteesin positiiviset vaikutukset ystävyydelle ovat ehdollisia. Ensimmäinen ehto on, että online-kommunikointi ei tapahdu nimettömästi ja toinen, että kommunikointi tapahtuu jo olemassa olevien ystävien kesken. Netin käyttö pääasiassa viihdetarkoitusiin ja seurustelu tuntemattomien kanssa näyttää haittaavan ystävyyden laadukkuutta.

Valkenburgin ja Peterin pitkittäistutkimus osoitti, että internetin positiiviset vaikutukset selittyvät parantuneilla itseilmaisutaidoilla. Heidän hypoteesinsa parantuneesta itseilmaisusta perustuu kolmeen olettamukseen: 1) nettikommunikointi luo turvallisen tilan itseilmaisulle, 2) parempi itseilmaisu parantaa ystävyyden laatua ja 3) itseilmaisu on suorassa suhteessa nettikommunikoinnin ja laadukkaan ystävyyden välillä.

Nettikiusaaminen

Murrosikäisten keskuudessa on yhä kasvava riski joutua nettikiusaamisen uhriksi. Nettikiusaaminen on uhrin systemaattista ja tahallista nöyryyttämistä, häpäisyä ja loukkaamista sekä muuta henkistä väkivaltaa. Nettikommunikoinnissa nimettömänä toimimisen mahdollisuus, asynkronisuus ja nettiin pääsyn helppous lisäävät kiusaamista. Nämä tekijät vähentävät kiusaajan oman käyttäytymisen kontrollointia. USA:ssa tehtyjen tutkimusten mukaan nettikiusaamisen uhreiksi joutuvat nuoret, jotka jännittävät tai hätääntyvät sosiaalisissa tilanteissa ja ovat depressiivisiä. Tutkimukset antavat myös viitteitä, että uhriksi joutuminen on yhteydessä aggressiivisuuteen, heikkoihin vihanhillinnän taitoihin ja huonoon koulumenestykseen. Tutkimuksista ei kuitenkaan käy selville ovatko lukuisat psyykkiset ongelmat nettikiusaamisen syy vai seuraus.

Seksuaalinen kehitys

Tämän artikkelin kirjoittajat murrosikäisten seksuaalista kehitystä artikkelikatsauspohjaisesti tarkastellessaan päätyivät kahteen näkökulmaan: seksuaaliseen minän etsintään ja seksuaaliseen häirintään. Nuorilla on nettimaailmassa hyvät mahdollisuudet hankkia tietoa seksuaaliseen kehitykseensä. Nimettömänä netissä esiintyminen mahdollistaa herkkien seksuaalisuuteen liittyvien asioiden kohtaamisen helpommin kuin kasvokkain tapahtuvassa viestinnässä. Nuoret käyttävät nettiä säännöllisesti saadakseen neuvoja seksuaaliseen terveyteen liittyvissä kysymyksissä ja keskustellakseen teiniseksiin liittyvistä moraalisista, emotionaalisista ja sosiaalista asioista. Netti on seksikysymyksissä erityisen tärkeä seksuaalista suuntautumistaan hakeville nuorille. He löytävät netistä tietoa ja keskustelumahdollisuuksia pohtia suuntautumistaan.
Online-kommunikointi tarjoaa varsinkin seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä myös riskin nuoren omasta tahdosta riippumattomaan seksuaaliseen häirintään ja ahdisteluun. Erityisen alttiita seksuaaliselle häirinnälle ovat homopojat ja seksuaalisesta suuntautumisestaan epävarmat pojat. Riskiryhmässä ovat myös nuoret, joita on pahoinpidelty tai käytetty seksuaalisesti hyväksi, nuoret, jotka riskikäyttäytyvät netissä tai aidoissa tilanteissa sekä nuoret, jotka säännöllisesti vierailevat keskustelupalstoilla ja puhuvat seksistä heille tuntemattomien kanssa. Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että ennaltaehkäiseviä ja riskeistä kertovia ohjelmia tulee lisätä ja kohdistaa erityisesti näihin nuoriin.

Johtopäätökset, puutteet ja jatkotutkimukset

Olemassa oleva tutkimus näkee online-kommunikoinnilla olevan monia mahdollisuuksia kohentaa murrosikäisten itsetuntoa, uusien ystävyyssuhteiden syntymistä, auttaa olemassa olevien ystävyyssuhteiden laadun parantumista ja helpottaa nuorten seksuaalisen itsen löytämistä. Toisaalta tutkimus tuo myös selvästi esiin nettikiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän riskit. Tutkimus tuo myös esiin sen, ettei internet ole yksinomaan paikka, jossa nuoret joutuvat kohtaamaan riskejä, joita eivät pysty käsittelemään eikä netti automaattisesti positiivisesti edistä nuoren psykologista kehitystä. Netin vaikutus nuoren identiteetin, läheisyyden ja seksuaalisuuden kehittymiselle on yhteydessä ainakin seuraaviin viiteen tekijään: 1) nettikommunikoinnin runsaus, 2) nettikumppanit, ystävät/tuntemattomat, 3) netin käyttötapa, himokäyttäjät/kohtuukäyttäjät, 4) tutkimustiedon keruun ajankohta, (vaikutukset negatiivisempia netin varhaisia vuosia tutkittaessa), 5) murrosikäisten motivaatio käyttää erityisesti kommunikaatio- ja viihdeteknologiaa.

Tutkimukset osoittavat, että netillä on selvä vaikutus tämän päivän murrosikäisten psykososiaaliseen kehitykseen. Ei ole uusi väite, että media lisää nuorten mahdollisuuksia omaehtoiseen sosiaalistumiseen, koska media antaa tähän hyvät puitteet eikä siihen kuulu vanhempien eikä koulun valvonta eikä ohjaus. Tutkimus ei pidä tätä välttämättä huolen aiheena. Varmaa on kuitenkin se, että tällainen kehitys nostaa keskusteluun, mikä tulee olemaan vanhempien ja koulun rooli ja merkitys murrosikäisten psykososiaalisessa kehityksessä.

Tulevaisuuden tärkeä haaste niin tutkijoille, vanhemmille kuin terveydenhuollon ammattilaisille on, miten parantaa online-kommunikaatiota ja samalla saada siihen liittyvät riskit hallintaan. Tutkimus tässä vaiheessa ei pysty antamaan selviä vastauksia tähän kysymykseen. Vaarana on myös, että puuttuminen nuorten netinkäyttöön aiheuttaa vastareaktion. Viimeisimmät tutkimukset kertovat, että kaksikolmasosaa 12 – 19-vuotiaista salaa nettikäyttäytymistään vanhemmiltaan. Suunnilleen sama prosenttiosuus nuorista kertoo, että heitä haittaa, kun vanhemmat tarkkailevat heidän internetin käyttöään. Niin nettimaailmassa kuin oikeassa maailmassa nuoret kohtaavat ja kokevat samankaltaisia vaikeuksia, pettymyksiä, loukkaamisia ja turhautumisia. Niinmuodoin netin aiheuttamia ongelmia voidaan ratkoa samoilla tavoilla kuin , mitkä on havaittu toimiviksi oikeassakin elämässä.